LEENA JULIN — KARTTA EI OLE MAASTO
- 07.05.2026 klo 18.00—20.00
- 08.05.2026–10.05.2026 klo 12.00—18.00
- 12.05.2026–17.05.2026 klo 12.00—18.00
- 19.05.2026–24.05.2026 klo 12.00—18.00
- 26.05.2026–31.05.2026 klo 12.00—18.00
- 02.06.2026–07.06.2026 klo 12.00—18.00
- 09.06.2026–14.06.2026 klo 12.00—18.00
- 16.06.2026–21.06.2026 klo 12.00—18.00
Kriittinen Galleria, Palokunta, ovi C4
Järjestäjä: Kriittinen Galleria
8.5. – 21.6.2026. Näyttely aukeaa 7.5.2026 klo 18-20.
”Iumalan ymbärille muodostuupi Kuori rukouxista ja Ceremonioista ja Raghennuxista ja Papeista ja Wircamiehistä, cunnes Viimein Jumala Kuoleepi. Eighä tätä aina cukaan huomaa.”
(Abraxas kirjassa Pratchett, Terry. Pienet Jumalat. Hämeenlinna: Karisto, 2004, 158.)
Näyttely tarkastelee ihmisyyttä kristillisessä kulttuurissa ennen kaikkea kahden kysymyksen valossa: miten kohdata toinen ihminen ja miten kohdata elämän rajallisuus. Se käsittelee ihmisyyden ja järjestelmällisyyden suhdetta, ja miten ihmisen, elämän ja kuoleman kohtaaminen tuossa suhteessa toteutuu. Miten asioita on kirkossa sanoitettu ja minkälaista todellisuutta sanat luovat? Selittääkö kirkko, miten asiat ovat? Onko kirkko vielä kirkko, jos se vain pohtisi? Lukittujen vastausten tarjoaminen tekee yleisinhimillisistä ja siten tunnistettavista kysymyksistä vaikeammin tunnistettavia. Vaikka ihminen kaipaa jatkuvuutta ja pysyvyyttä, lukittu järjestelmä tuskin on siihen vastaus. Se, mikä kautta aikain on tunnistettavaa, ovat sellaiset asiat, mitä ihmiselämissä kaikkina aikoina koetaan.
Toisaalta, onko rukouksella tai uskonnollisella lauseella välttämättä – tai ollenkaan – näkemystä todellisuudesta vain siksi, että jotkut ihmiset ymmärtävät sen tietyllä tavalla? Voiko tällaisista sanoista löytää todellista sisältöä jakamatta niiden varaan rakennettua dogmia?