Ranskalaisen poststrukturalistisen filosofin Jean Baudrillardin mukaan jokapäiväinen elämä etenee merkkijärjestelmässä, ”auto” tarkoittaa esimerkiksi ”ajon iloa”, ”edistystä” tai ”itsenäisyyttä”. Baudrillard leikkii rakenteellisen lingvistiikan ja semiotiikan teorioiden uudelleen artikulaatiolla – termeillä, kuten merkitys ja merkki, jotka sveitsiläinen kielitieteilijä Ferdinand de Saussure loi. Tätä lähestymistapaa noudattaen voidaan tarkastella, kuinka ilma-alus esineenä tai merkityksenä on läpikäynyt erilaisia ​​muutoksia keksimisensä jälkeen.

Alkujaan ilma-alus merkitsi teknistä kehitystä ja viimeisintä evoluution askelta sotilasteknologiassa. Tekniikka sinänsä merkitsi sotilaallista ylivoimaa jälkiteollisella aikakaudella, jota leimasi innostunut nationalismi, sitten noin 1970-luvulta lähtien lentokonetta pidetty yhä enemmän esineenä, jota voidaan suhteellisen helposti käyttää terroristitoimintaan. Halpalentoyhtiöiden tarjoamat halvat lentotarjoukset, 1990-luvulla alkanut kehitys, ovat saaneet etäisyydet näyttämään yhä pienemmiltä (jo ennen kuin lentokone on ehtinyt ollut globalisaation rinnakkaissymboli), ja lisäksi ”lentomatkailusta” on poistettu tähän asti puoliylellinen konnotaatio (kun muodissa käytetty termi ”Jet Set” näyttää nyt melko vanhentuneelta). Lopulta lentokoneesta on tullut symboli fossiilisten polttoaineiden – luonnonvarojen, jotka ovat syntyneet geologisten kausien kuluessa, nopealle ehtymiselle. Objektitasosta on tullut näin yksi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen moottoreista, ja usein matkustava kohtaa termin ”hiilijalanjälki”.

Lentokone tarjoaa yksilölle mahdollisuuden ylittää nopeasti etäisyydet vastineeksi siitä, että hän joutuu ”sulkeutumaan” tietyksi ajaksi fyysisesti rajattuun tilaan ja ”alistamaan” oman yksilöllisen autonomian tunteensa täydelliselle luottamukselle tekniikkaan ja lentokonetta käyttävään miehistöön. Tämä voidaan nähdä yhtenä syynä siihen, miksi Germanwingsin lentäjän itsemurhasta vuonna 2015 tuli niin kollektiivinen traumaattinen kokemus.

Videoteos ”Footnote #03: Gold & Clouds” pyrkii olemaan meditatiivinen pohdiskelu ”lentokone” -objektista. Se on syntynyt Saaren kartanon residenssissä Mynämäellä, Varsinais-Suomessa ja viimeistelty Brnon House of Artsin residenssissä.

Konsepti ja toteutus: David Muth
VFX konsultointi: Fredrik Enges, Martin M. Michl, Franz Schubert
Musiikki: David Muth
Jakelu: AV-arkki